6. F-sana:
Feministien paikat somessa

Sukupuolten välinen tasa-arvokeskustelu on sosiaalisen median myötä noussut uusilla äänenpainolla esille. Vaikka naiset saavat edelleen miehiä vähemmän ruutuaikaa perinteisissä medioissa, on sosiaalinen media tuonut uudella ja näkyvällä tavalla kuuluviin eritaustaisten naisten tarinoita ja ääniä. Erityisesti viimeisten parin vuoden aikana maailmanlaajuiseksi ilmiöksi noussut #meToo -kampanja on rohkaissut valtionrajoja ylittäen eri-ikäisiä naisia jakamaan kokemuksiaan seksuaalisesta häirinnästä. Ilmiön ympärillä keskustelu, kuten valtaosa nettikeskusteluista, on ollut värikästä ja kaksinapaista. ”Nettikeskustelulle on tyypillistä, että puhutaan ohi. Nettikeskustelun dynamiikkaan kuuluu, että äänenpainot eivät nouse eivätkä pysy esillä, koska porukka ei jaksa. Ääripäät vahvistuvat, kun porukka koittaa pistää paremmaksi kuin toiset. Se istuu hyvin somen huutelukulttuuriin”, kuvailee Turun yliopiston mediatutkimuksen professori Susanna Paasonen

Tässä luvussa käymme Paasosen luennoimana läpi feminismistä käytäviä somekiistoja aktivismin ja huumorin teemoja unohtamatta. Videoluennon ensimmäisessä osassa selvitämme, mitä feminismi tarkoittaa sekä käymme tuoreiden tilastojen valossa läpi sukupuolten tasa-arvoa koskevia asenteita.

 

Tasa-arvon liike

Feminismillä tarkoitetaan useisiin eri koulukuntiin jakautuvaa yhteiskunnallista liikettä sekä yhteiskunnallisen teorian suuntausta, joka pyrkii sukupuolten väliseen taloudelliseen, sosiaaliseen ja poliittiseen tasa-arvoon. Feminismi on alunperin länsimaalainen liike, joka nykyään pyrkii internetin ja lukuisten organisaatioiden kautta vaikuttamaan globaalisti tasa-arvoa koskevaan keskuteluun.
Feminismin katsotaan yleisesti jakautuvan kolmeen historialliseen ajanjaksoon, tavoitteiltaan toisistaan poikkeaviin aaltoihin. Ensimmäisen aallon juuret ylettyvät vuonna 1792 julkaistuun Mary Wollstonecraftin kirjaan Naisten oikeuksien puolustus. Kirjassaan Wollenstonecraft vaatii naisille samoja perusoikeuksia, kuten oikeuden koulutukseen, kuin miehilläkin. 1800-luvulta 1900-luvun alkupuolelle ylettyneen ensimmäisen aalto pyrki edistämään miesten ja naisten samanarvoisuutta muun muassa taistelemalla naisten ääni- sekä omistusoikeudesta. Feminismin toinen aalto sai alkunsa 1960-luvun Yhdysvalloissa ja pyrki keskittymään lailliseen ja yhteiskunnalliseen tasa-arvoon sukupuolten välillä. Kolmanneksi aalloksi on kutsuttu nykyhetken pirstaloitunutta liikettä, johon kuuluu paljon erilaisia feminismin muotoja. Moneen eri suuntaan liikkuvaa aaltoa on kutsuttu postmoderniksi feminismiksi. Uudelle aallolle yhteisiä tavoitteita ovat olleet muun muassa naisten välisten erilaisuuden korostaminen, johon vaikuttavat niin kansallisuus, uskonto kuin ympäröivä kulttuuri.

#MeToo

Lokakuussa 2017 Hollywoodissa kohahti, kun Yhdysvallat sekä Britannia ilmoittivat aloittavansa pitkän linjan elokuvatuottaja Harvey Weinsteinia koskevien hyväksikäyttösyytöksien tutkimisen. Noin 30 naista ilmoitti syyttävänsä Weinsteinia sopimattomasta käytöksestä, ahdistelusta tai seksuaalisesta häirinnästä. Esitettyjen syytösten mukaan Weinsteinin uhriksi oli joutunut useita Hollywood-näyttelijöitä, kuten Angelina Jolie, Ashley Judd sekä Gwyneth Paltrow.

15. lokakuuta 2017 näyttelijä Alyssa Milano julkaisi Twitterissä pyynnön, että kaikki seksuaalista häirintää kokeneet naiset vastaisivat hänen viestiinsä Me too, minä myös. Milano kertoi julkaisussa saaneensa idean ystävältään. Ajatuksena oli, että jos kaikki seksuaalista häirintää kokeneet naiset kirjoittaisivat statukseensa “Me too”, saisivat ihmiset käsityksen ongelman laajuudesta. Idea osoittautui nopeasti vallankumouksellisesti.

Ensimmäisen vuoden aikana MeToo-aihetunnistetta (engl. hashtag) käytettiin yli 19 miljoonaa kertaa eri sosiaalisen median alustoilla. Kampanjan vaikutus näkyi aluksi etenkin kulttuurialalla; esimerkiksi islantilainen laulaja Björk kertoi joutuneensa tanskalaisen elokuvaohjaajan ahdistelemaksi ja tähtinäyttelijä Kevin Spaceyn ura katkesi, kun useat miesnäyttelijät syyttivät häntä seksuaalisesta häirinnästä. Keskustelu laajeni nopeasti myös muille areenoille. Euroopan parlamentti aloitti oman Me Too -kampanjansa tuodakseen parlamentin sisäisiä ahdistelutapauksia näkyväksi. Suomessa STT:n tekemässä tutkimuksessa yli sata naisnäyttelijää ilmoitti kokeneensa seksuaalista ahdistelua työpaikallaan. Tutkimuksen seurauksena silloinen kulttuuriministeri Sampo Terho asetti selvityshenkilön tutkimaan alalla esiintyvää häirintää ja ahdistelua.

Me Too -kampanjan kaltaista yhden aihetunnisteen alle osuvaa julkisuutta Paasonen kuvaa risuaitajulkisuudeksi (hashtag publics): “Saman tunnisteen alle voidaan nivoa hyvin erilaisia äänenpainoja ihmisten välillä, jotka eivät välttämättä tunne toisiaan. Yksittäisiä ääniä, keskusteluja ja kokemuksia voidaan linkittää laajemmaksi kokonaisuudeksi, jolloin syntyy tunne siitä, että minun näkökulma tai kokemus ei ole vain minun oma ongelma.” Lisäksi aihetunnisteiden avulla tapahtuva keskustelu ei pääty tiettynä ajanhetkenä, vaan se tarjoaa ajallista jatkumoa. Esimerkiksi #metoo elää ajan mukana ja siihen on helppo palata, vaikka ensimmäisestä twiitistä onkin jo kulunut aikaa.

Videoluennon toisessa osassa Paasonen käy läpi MeToo-kampanjan lisäksi muita feministisen aktivismin menestystarinoita. Lisäksi pohdimme, miksi ja miten huumori näkyy feministisessä nettikeskustelussa.

 

Huh, aika paljon käsitteitä!

Paasonen käyttää luennollaan käsitteistöä, joita nopeassa tahdissa voi olla haastava ymmärtää. Tässä tärkeimmät selitettynä:

Populaarifeminismillä tarkoitetaan 1980-luvulta alkaen kehittynyttä yhteyttä populaarikulttuurin ja feminismin välillä. Ilmiö nojaa vahvasti feministisen teorian yksinkertaistuksiin, joilla pyritään muovaamaan feminismistä helpommin ymmärrettävämpää ja nuorisoystävällisempää. Populaarifeminismi näkyy esimerkiksi musiikissa sekä erilaisissa hyödykkeissä, kuten sloganeilla päällystetyissä t-paidoissa.

Affektiivisuudella viitataan johonkin tunnepitoiseen ja mielialaan liittyvään asiaan. Käsitteenä affektiivisuutta käytetään etenkin käyttöliittymäsuunnittelussa sekä mediatutkimuksessa.

Intersektionaalisuus on alunperin sukupuolentutkimuksessa käytetty termi. Käsitteellä tarkoitetaan, että yksilön identiteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muutkin ihmisä erottavat tekijät, kuten yhteiskuntaluokka, uskonto ja etninen tausta. Intersektionaalisuudella viitataan siis erilaisiin eroihin ja risteymiin, jotka vaikuttavat ihmisen arkipäiväiseen elämään.

Intersektionaalisella feminisimillä tarkoitetaan nykyajan feminististä suuntausta, joka ottaa sukupuolen lisäksi huomioon myös muut tasa-arvoon vaikuttavat tekijät kuten iän, etnisen taustan ja yhteiskuntaluokan.

Menu