2.1: Kuplakylpyjä
Sosiaalinen media koskettaa meitä kaikkia niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla. Se on tuonut mukanaan liudan aikaisemmin tuntemattomia ilmiöitä, joiden seurauksia alamme vasta nyt tunnistamaan. Ilmiöt, kuten someriippuvuus, nettihäiriköinti, somekupla tai totuuden rapistuminen ovat kymmenessä vuodessa nousseet arkielämän haasteiksi, joilla on nykyään valtava yhteiskunnallinen vaikutus. Elämme murrosaikaa, jossa sosiaalisen median ympärille rakentuva teknologia kehittyy jatkuvasti tiiviimmäksi osaksi koulunkäyntiä, työelämää ja päivittäistä arkea. ”On lähes kansalaisvelvollisuus ymmärtää näitä ilmiöitä ja miten itse niihin suhtautuu.”, toteaa Risto Sarvas.
Videoluennon toisessa osassa käymme läpi, miten kurssilla nousevat teemat vaikuttavat yhteiskuntaamme. Lisäksi tarkennamme jo huomiotamme ensimmäiseen ilmiöön, sosiaalisen median monimutkaisiin filtterikupliin.
Mikä ihmeen filtterikupla?
Poliittinen ase
Populismin voittokulku 2010-luvulla on kulkenut sosiaalisten verkkopalveluiden räjähdysmäisen suosion aallonharjalla. Politiikantekijät ovat huomanneet, kuinka sosiaaliset verkostot vaikuttavat arkipäivämme uutiskulutukseen. Facebookin tarjoamat markkinointityökalut ovat mahdollistaneet poliittisten viestien kohdentamisen ennennäkemättömällä tarkkuudella iän, sijainnin, mieltymysten ja kielen mukaan. Muista markkinointikanavista poiketen Facebook-markkinointia on mahdollista kohdentaa myös demografisten tietojen, kuten parisuhdetilanteen, koulutuksen, työn ja elämäntapahtumien, mukaan. Onnistuessaan kohdennetut kampanjaviestit vaikuttavat äänestäjämassojen tunteisiin, keräävät tykkäyksiä ja noustavat suosiotaan kohderyhmiensä uutisnäkymissä.
Syksyllä 2016 pitkäjänteisen ja kohdennetun kampanjoinnin myötä Donald Trump onnistui nousemaan Yhdysvaltain presidenttiyden lisäksi Facebookin tuottoisimmaksi mainostajaksi[*]. Vuoden 2016 presidentinvaalien alla Trumpin kampanjatiimi yhteistyössä konsulttiyritys Cambridge Analytican kanssa keräsivät yli 50 miljoonan Facebook-käyttäjän henkilökohtaisia tietoja ennustaakseen vaalien tulosta. Lisäksi lähes 146 miljoonaa ihmistä altistui vaalien alla venäläistahojen kohdentamille mainoksille. Epäilemättä Trumpin valtaannousu olisi ollut haastavampaa ilman yksilötasolle asti kohdennettua kampanjaviestintää.
Videoluennon viimeisessä osuudessa syvennytään sosiaalisen median ja politiikan väliseen kimuranttiin suhteeseen. Katso luento loppuun alta.
onnistuneet ilman heitä
(viitaten poliittista konsultointia tekeviin yrityksiin, kuten Aggregate IQ ja Cambridge Analytic).
“ Populismin ja äärioikeiston nousu ovat nojanneet siihen, että sosiaalisessa mediassa on populismin mekanismit, filterikuplat ja koukuttavuus, sisäänrakennettuina. ”
– prof. Risto Sarvas
Kuka kantaa vastuun?
”Mikä on sosiaalisen median toimijoiden vastuu, kun he tarjoavat teknologiaa, joka synnyttää eristäviä kuplia sekä työkaluja niiden ylläpitoon?” – Risto Sarvas
Huhtikuussa 2018 Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg asteli Washingtoniin kongressin kuultavaksi kertoakseen valeuutisten, vihapuheen ja ulkovaltojen poliittisen vaikuttamisen taustoista. Tilaisuudessa selvisi, että Zuckerberg ei ole enää selvillä siitä, mitä sosiaalisen median mammutiksi paisuneessa yhtiössä tapahtuu. Hänellä ei myöskään ollut käsitystä, milloin yhtiössä päätettiin ettei yhdysvaltalaisviranomaisia informoida käyttäjätietojen vuotamisesta ulkopuolisille tahoille[*]. Tapaus osoitti maailmalle, että sosiaaliset verkostot ovat laajentuneet vaivihkaa niin suuriksi, ettei palveluiden omistajillakaan ole enää tarpeeksi resursseja koko verkoston hallitsemiseen.
Vuonna 2018 Facebook joutui vastaaman myös syytöksiin väkivallan lietsomisesta, kun palvelussa kiertäneet väärät huhut synnyttivät etnisiä vainoja Sri Lankassa ja Myanmarissa. Sri Lankassa vihapuheet lietsoivat maan buddhalaisenemmistön veriseen sotaan muslimeja vastaan. Väkivaltaan yllyttävät päivitykset kiersivät poistopyynnöistä huolimatta Facebookissa useita päiviä. Lopulta maan hallitus joutui maaliskuussa 2018 estämään kansalaisiltaan pääsyn Facebookiin ja muihin sosiaalisen median palveluihin.
Buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa nationalistiset järjestöt ovat järjestelmällisesti levittäneet Facebookissa valeuutisia ja yllyttäneet kansanmurhaan rohingya-muslimeja vastaan. Päivityksissä on ehdotettu muun muassa rohingya-vähemmistöön kuuluvien ampumista, hävittämistä ja syöttämistä sioille [*]. Vaikka Facebook on sulkenut osan ääribuddhalaisten tileistä, jatkuu vihapuheen levittäminen edelleen. ”Facebookista on tullut Myanmarissa eräänlainen internetin de facto -standardi. Kun ihmiset ostavat heidän ensimmäisen älypuhelimensa, Facebook on siinä jo valmiiksi asennettuna.”, kuvailee Myanmarin johtavan tekonologiakeskus Phandeeyarin toimitusjohtaja Jes Kaliebe Petersen tilannetta New York Timesin haastattelussa.[*]
Yhdistyneet kansakunnat (YK) on syyttänyt jälkikäteen Facebookia muslimivastaisen vihapuheen ja valeuutisten leviämisen mahdollistamisesta. Kasvaneen kritiikin seurauksena Facebook on Zuckerbergin mukaan alkanut poistamaan väärää tietoa ja vihapuhetta sisältäviä julkaisuja alustaltaan.[*]
