1. Mikä sosiaalinen media?

Kurssiesittely ja intro

Hei ja lämpimästi tervetuloa Sosiaalisen median ilmiöt -verkkokurssille!

Ennen kuin selailet kurssia kuitenkaan yhtään pidemmälle, lukaise nopeasti kurssin suorittamista koskevat usein kysytyt kysymykset täältä.

Kurssin tavoitteet ja sisältö

Käsittelemme kurssin aikana kuutta erilaista sosiaalisen median ilmiötä, joita ei noin kymmenen vuotta sitten tunnettu lainkaan. Hyvin laveasti eriteltynä kurssin tavoitteet ovat seuraavat:  

Jotta näiden tavoitteiden ymmärtäminen olisi mahdollista, aloitamme kurssin (vaikka kuinka itsestään selvältä se saattaa tuntukaan) pohtimalla lyhyesti, mitä tarkoitetaan sosiaalisella medialla. Lisäksi, ennen kuin voimme tarttua itse luentojen aiheisiin, meillä tulee olla yhteinen käsitys siitä, mitä tarkoitetaan ilmiöllä.

Kurssin arviointi

Kurssi arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty.

Kurssin hyväskytty suorittaminen vaatii, että jokaisen osion lopussa oleva harjoitustehtävä on suoritettu hyväksytysti. Läpipääsyraja jokaisessa harjoitustehtävissä on 65% kyseisen tehtävän yhteispistemäärästä. Jokaista harjoitustehtävää saa yrittää kolme kertaa. Mikäli opiskelija ei saa jotakin harjoitustehtävää läpi, voi hän korvata sen vapaasti valittavalla lisätehtävällä. Korvaavat tehtävät ja tarkemmat ohjeet täällä.

Kurssin harjoitustehtäviin vastaaminen vaatii kirjautumista, joten luo itsellesi ensin käyttäjätunnus. Voit sen jälkeen suorittaa verkkokurssia oman aikataulusi mukaan. Kurssissa on seitsemän osiota (tämä intro-osio + kuusi muuta), johon jokaiseen liittyy harjoitustehtävä. Sinun tulee suorittaa kaikki harjoitustehtävät hyväksytysti läpi saadaksesi kurssista todistuksen. Kurssitodistus ilmestyy käyttäjätilisi Minun todistukseni -sivulle, kun olet suorittanut kaikki harjoitustehtävät. Saadaksesi suoritetusta kurssista 2 opintopistettä, noudata MyCoursesista löytyviä ohjeita.

Mikäli olet kirjautunut sisään, näet tämän näköisen painikkeen jokaisen osion lopussa. Painamalla kunkin osion lopusta löytyvää painiketta pääset kyseisen osion harjoitustehtävään. Profiilisivultasi voit kootusti tarkastella edistymistäsi kurssin harjoitustehtävissä.

Sosiaalisuus

Ennen kuin voimme lähteä pohtimaan, mikä somesta tekee sosiaalisen, on meidän ymmärrettävä edes auttavasti, mitä on olla sosiaalinen. Sosiaalisuus käsitteenä on vaikea ja moneen suuntaan kurkottava. Vastauksia voi lähteä hakemaan niin sosiaalitieteiden, filosofian kuin etiikan konteksteista. Emme siis tarkoituksellisesti lähde tällä kurssilla tarkemmin etsimään vastauksia mahdollisimman tarkkarajaiselle määritelmälle. Yritetään silti tehdä pieni kurkkaus Pandoran lippaaseen.

Jos haluamme halkoa hiuksia (kuten tiedekirjallisuudessa usein tarkoituksellisesti tehdään), saattamme nokkelina kysyä; ovatko ihmiset sosiaalisia vain ollessaan vuorovaikutuksesssa toistensa kanssa, toisin sanoen esiintyykö sosiaalisuutta vain kommunikaation, yhteisöjen ja yhteistyön muodoissa? Sosiologiassa tunnetaan teoreetikkoja, jotka pitävät kaikkia medioita sosiaalisina – ovathan ne osa kaikkia koskevaa yhteisestä vuorovaikutusta ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi kun istut yksin tietokoneellasi ja työstät esseetä, reflektoit väistämättä samalla muiden ihmisten ideoita sekä ympäröivän yhteiskuntasi tapahtumia. Myös kirjoituskoneesi, henkilökohtainen tietokoneesi, on sosiaalisen kanssakäymisen myötä syntynyt väline. Jos haluamme laajentaa käsitystämme sosiaalisuudesta näin laajalle, silloin pelkästään Facebookin tai Twitterin kaltaiset mediat eivät yksinään ole “sosiaalisia medioita” – silloin myös televisio, radio, kirjat, maalaukset ja muut informaation muodot ovat yhtä lailla myös sosiaalisia.

Voidaan siis ajatella, että sosiaalisuutta ilmenee kommunikaation, yhteisöjen ja yhteistyön lisäksi myös kaikessa informaatiossa. Tämän vuoksi kun puhumme sosiaalisesta mediasta, on meidän samalla määriteltävä, minkälaiseen sosiaalisuuteen viittaamme. Kaikkia tietokonejärjestelmiä, minkä vuoksi myös kaikki internetin sovelluksia, voidaan pitää sosiaalisina, koska ne säilyttävät ja lähettävät ihmisten laatimaa tietoa. Lisäksi kaikki yhteiskunnassa ilmenevä ihmisten laatima informaatio on pohjimmiltaan syntynyt sosiaalisten suhteiden välityksellä. 

Kun siis käytät tietokonetta, ilmaiset itseäsi tiedon avulla, joka on syntynyt sosiaalisten suhteiden välityksenä. Huomionarvoista kuitenkin on, että kaikki tietokonejärjestelmät – vaikka ne tietoa säilövät ja levittävätkin – eivät sentään tarjoa mahdollisuutta merkitykselliseen vuorovaikutukseen ihmisten välillä. Esimerkiksi internetin verkkokaupat, kuten Amazon, tarjoavat pääasiassa vain myytäviä tuotteita, eivät välineitä kommunikaatioon. Facebookilla sen sijaan on sisäänrakennetut viestintäjärjestelmät, joilla käyttäjät voivat reaaliaikaisesti olla yhteydessä toisiinsa.

Sosiaalisuudella voidaan kaikessa laajuudessaan viitata myös asioihin, joiden ei perinteisesti ajatella sisältävän suoraa ihmisten välistä vuorovaikutusta lainkaan.

Sosiaalinen media – käsite ilman määritelmää?

Mitä jos sinulle kerrottaisiin, että sosiaaliselle medialle ei ole olemassa varsinaisesti vakiintunutta yhtenäistä määritelmää. Kuulostaa hullulta, onhan some jo tiukasti osana jokaisen arkea, työelämää ja opiskelua. Kyllähän jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Miksi emme silti vieläkään osaa yhtenäisesti määritellä verkon ehkä vallankumouksellisinta ilmiötä?

Web 2.0
Sosiaalinen media käsitteenä on yksi 2000-luvulla syntyneistä muoti-ilmauksista, joita ilmestyi internetin niin kutsutun toisen vaiheen (Web 2.0) myötä. Web 2.0 -käsitteellä viitataan vuosituhannen vaihteessa määriteltyyn ajatustapaan tai konseptiin, jossa verkkoon tuotetun materiaalin ja jakelun tulisi olla sosiaalista ja kaikille avointa. Kaliforniassa vuonna 2005 pidetyssä Web 2.0 -konferenssissa tapahtuman järjestäjä O’Reilly Media kuvaili Web 2.0 olevan luonteenpiirteiltään muun muassa käyttäjälähtöistä, yhteistä sekä radikaalia luottamusta herättävää.  On kuitenkin jo tässä vaiheessa hyvä ymmärtää, että internetin toinen vaihe ei kuitenkaan ole synonyymi sosiaaliselle medialle! Käsitteenä Web 2.0 on sosiaalista mediaa vielä avoimempi, koska se viittaa myös tekniikoihin, jotka eivät välttämättä sisällä sosiaalista toimintaa lainkaan.

Keskeisiä piirteitä
Vaikka sosiaalinen media elää käsitteenä ilman yksiselitteistä määritelmää, on somesivustoille kuitenkin onnistuttu tunnistamaan ainakin viisi ominaispiirrettä [*]:

Lisäksi monia muitakin piirteitä, kuten yhteisöllisyyden tunne sekä maksuttomuus, on liitetty useimpiin sosiaalisen median sivustoihin.

Somen genret
Koska sosiaalisen median kenttä muuttuu ja elää jatkuvasti, on siitä ainakin toistaiseksi ollut mahdotonta muodostaa yhtenäistä määritelmää. Yksi tapa tarkastella somea onkin tutkia sitä sen lajityyppien, niin kutsuttujen genrejen avulla. Genrellä tarkoitetaan johonkin median muotoon liitettyjä esitystapoja, odotuksia ja normistoja. Genre-luokittelun vahvuus on sen väljyys. Internetissä asiat muuttuvat niin nopeasti, että tiukasti määritetyillä rajoilla on verkossa harvoin mitään merkitystä. Alla oleva kuva esittää yhden tavan lajitella sosiaalisen median sivustoja. Älä kuitenkaan ota kuvaa täytenä – tai edes puolikkaana – totuutena. Kuten tällä kurssilla tulet oppimaan, näkökulmia on useita eikä tyhjentävää totuutta ole olemassa.

Sosiaalisen median eri alustoja kuvaava graafi.

Yhteenvetona
Kuten varmaankin jo ymmärsit, käsitteenä sosiaalinen media hakee vielä muotoaan eikä sitä voida täsmällisesti vielä määritellä. Voidaan todeta, että yksiselitteisen määritelmän hakeminen on näin monimuotoiselle ilmiölle turhaa. Varsin nuori käsite onkin ehkä parasta ymmärtää sateenkaarikäsitteeksi, jolla on lukemattoman monta eri lajityyppiä ja alalajia. Yhtä mieltä voimme kuitenkin olla, että kyseessä on liuta erilaisia verkostoja (ihmisiä, laitteita, tietoverkkoja, ajatusmalleja, asenteita, organisaatioita, jne.), joissa viestintä voi olla joko kahdenkeskeistä, jonkin yhteisön sisäistä tai täysin julkista.  

 

Entä ne ilmiöt?

Ilmiöllä tarkoitetaan aistein havaittavaa tapahtumaa tai tapahtumasarjaa. Tunnetun filosofi Immanuel Kantin metafysiikassa ilmiöt ovat kokemuksen kohteita (fenomeeni). Fenomeenin vastakohtana Kantin filosofiassa ovat objektit tai tapahtumat sellaisina kuin ne ovat itsessään, eli ajatuksistamme riippumatta (noumeeni). 

Ilmiöiden tutkimiselle on olemassa myös oma filosofinen suuntauksensa. Fenomenologia, oppi ilmiöistä, on filosofian tutkimussuuntaus, joka tutkii ihmisen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tiedon tuottamista. Fenomenologi on tutkimuksessaan avoin ja pyrkii lähestymään tutkimuskohdettaan ilman ennalta määrättyjä oletuksia, määritelmiä tai teoreettista viitekehystä. 

"Mikään ilmiö ei ole ilmiö ennen kuin se on havaittu ilmiö."
– John Wheeler

Kurssin rakenne

Nyt kun olemme saaneet pintaraapaisun sekä kysymykseen mikä on sosiaalinen media että mikä on ilmiö, voimme kurkata itse kurssin sisältöön. Kurssi koostuu kuuden eri asiantuntijan pitämästä noin 45 minuutin videoluennosta, joista jokaisessa paneudumme yhteen ajankohtaiseen sosiaalisen median ilmiöön. Videoluennot on jaksojen sisällä pilkottu aiheittain muutamaan osaan, ja kukin video alkaa ja loppuu sille suunniteltuun kohtaan. Halutessasi voit tietenkin katsoa myös videoluennot kertaheitolla alusta loppuun.

Mikäli olet kirjautunut sisään, löydät jokaisen osion lopusta linkin harjoitustehtävään. Mikäli haluat kurssista kaksi opintopistettä, tulee sinun suorittaa kaikki harjoitustehtävät hyväksytysti läpi. Verkkokurssista löytyy lisäksi lukiolaisille räätälöity tehtäväpaketti, joka on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti äidinkielen lukio-opetuksessa.

Nyt kun sinulla on tarvittavat perusteet kurssia varten voit rauhassa omaan tahtiin paneutua kurssimateriaaleihin. Kahlattuasi kurssimateriaalin läpi muistathan täyttää vielä lopussa odottavan kurssipalautteen. Siten tiedämme mihin suuntaan kehitämme tätä kurssia ja miten tämä kokonaisuus toimi sinulle.

Toivotamme sinulle antoisia ja silmiä avaavia hetkiä sosiaalisen median ilmiöiden parissa!

Somekurssin sisältöjä kuvaava graafi.
Sosiaalinen media ja sen luomat ilmiöt koskevat meitä kaikkia. Nettihäiriköinti, omassa some-kuplassa eläminen, riippuvuus sekä totuuden rapistuminen ovat esimerkkejä arkisista haasteista, joilla on valtava yhteiskunnallinen merkitys. On lähes kansalaisvelvollisuus ymmärtää näitä ilmiöitä ja miten itse niihin suhtautuu. Siksi verkkokurssi on avoin kaikille.
Risto Sarvas
Aalto-yliopiston professori

Missä tätä kaikkea voi opiskella?

Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutusohjelmassa, tuttavallisemmin infolla, opiskellaan muun muassa juuri tämän kurssin asioita ja paljon muuta! Info kouluttaa monipuolisia osaajia tulevaisuuden työelämään yhdistämällä teknologian, ihmisen ja yhteiskunnan toisin kuin perinteiset DI-alat. Infolla opiskeluun kuuluu laaja-alainen paketti tuotantotaloutta, matematiikkaa, ohjelmointia, muotoilua, ryhmätöitä, ihmistieteitä, filosofiaa, viestintää ja startegiaa. Ideana on, että samat ihmiset pystyvät luomaan paitsi tekniikkaa myös sisältöjä, tuottamaan esimerkiksi uusien www-palveluiden konsepteja sekä toimimaan sillanrakentajina eri alojen toimijoiden välillä.

Kuulostaako mielenkiintoiselta? Lue lisää!

Menu