1. Mikä sosiaalinen media?

Kurssiesittely ja intro

Hei ja lämpimästi tervetuloa Sosiaalisen median ilmiöt -verkkokurssille!

Ennen kuin selailet kurssia kuitenkaan yhtään pidemmälle, lukaise nopeasti kurssin suorittamista koskevat usein kysytyt kysymykset täältä.

Kurssin tavoitteet ja sisältö

Käsittelemme kurssin aikana kuutta erilaista sosiaalisen median ilmiötä, joita ei noin kymmenen vuotta sitten tunnettu lainkaan. Hyvin laveasti eriteltynä kurssin tavoitteet ovat seuraavat:  

  • Opit tarkastelemaan sosiaalisen median sisältöjä ja palveluita kriittisesti.
  • Ymmärrät somen avulla luotujen yhteiskunnallisten ilmiöiden syy-seuraus-suhteita.
  • Osaat selittää ystävällesi, miten somepalvelut ja -teknologiat aiheuttavat ajankohtaisia yhteiskunnan ilmiöitä.

Jotta näiden tavoitteiden ymmärtäminen olisi mahdollista, aloitamme kurssin (vaikka kuinka itsestään selvältä se saattaa tuntukaan) pohtimalla lyhyesti, mitä tarkoitetaan sosiaalisella medialla. Lisäksi, ennen kuin voimme tarttua käsiksi itse luentojen aiheisiin, tulee meillä olla yhteinen käsitys, mitä tarkoitetaan ilmiöllä.

Sosiaalisuus

Ennen kuin voimme lähteä pohtimaan, mikä somesta tekee sosiaalisen, on meidän ymmärrettävä edes auttavasti, mitä on olla sosiaalinen. Käsitteenä sosiaalinen on vaikea ja moneen suuntan kurkottava. Vastauksia voi lähteä hakemaan niin sosiaalitieteiden, filosofian kuin etiikan konteksteista. Emme siis tarkoituksellisesti lähde tällä kurssilla tarkemmin etsimään vastauksia mahdollisimman tarkkarajaiselle määritelmälle. Yritetään silti tehdä pieni kurkkaus Pandoran lippaaseen.

Jos haluamme halkoa hiuksia (kuten tiedekirjallisuudessa usein tarkoituksellisesti tehdään), saattamme nokkelina kysyä; ovatko ihmiset sosiaalisia vain ollessaan vuorovaikutuksesssa toistensa kanssa, ts. esiintyykö sosiaalisuutta vain kommunikaation, yhteisöjen ja yhteistyön muodoissa? Sosiologiassa tunnetaan teoreetikkoja, jotka pitävät kaikkia medioita sosiaalisina – ovathan ne osa kaikkia koskevaa yhteisestä vuorovaikutusta ja yhteiskuntaa. Esimerkiksi kun istut yksin tietokoneellasi ja työstät äidinkielen esseetäsi, reflektoit väistämättä samalla muiden ihmisten ideoita sekä ympäröivän yhteiskuntasi tapahtumia. Myös kirjoituskoneesi, henkilökohtainen tietokoneesi, on sosiaalisen kanssakäymisen myötä syntynyt väline. Jos haluamme laajentaa käsitystämme sosiaalisuudesta näin laajalle, silloin pelkästään Facebookin tai Twitterin kaltaiset mediat eivät yksinään ole “sosiaalisia medioita” – silloin myös televisio, radio, kirjat, maalaukset ja muut informaation muodot ovat yhtä lailla myös sosiaalisia.

Voidaan siis ajatella, että sosiaalisuutta ilmenee kommunikaation, yhteisöjen ja yhteistyön lisäksi myös kaikessa informaatiossa. Tämän vuoksi kun puhumme sosiaalisesta mediasta, on meidän samalla määriteltävä, minkälaiseen sosiaalisuuteen viittaamme. Kaikkia tietokonejärjestelmiä, minkä vuoksi myös kaikki internetin sovelluksia, voidaan pitää sosiaalisina, koska ne säilyttävät ja lähettävät ihmisten laatimaa tietoa. Lisäksi kaikki yhteiskunnassa ilmenevä ihmisten laatima informaatio on pohjimmiltaan syntynyt sosiaalisten suhteiden välityksellä. Kuten totesimme, kun siis käytät tietokonetta ja tai internetin palvelua, ilmaiset itseäsi tiedon avulla, joka on syntynyt sosiaalisten suhteiden välityksenä. Mutta kaikki tietokonejärjestelmät, vaikka ne tietoa säilövät ja levittävätkin, eivät sentään tarjoa mahdollisuutta merkitykselliseen vuorovaikutukseen ihmisten välillä. Esimerkiksi internetin verkkokaupat, kuten Amazon, tarjoavat pääasiassa vain myytäviä tuotteita, eivät välineitä kommunikaatioon. Facebookilla sen sijaan on sisäänrakennetut viestintäjärjestelmät, joilla käyttäjät voivat reaaliaikaisesti olla yhteydessä toisiinsa.

Sosiaalisuudella voidaan kaikessa laajuudessaan viitata myös asioihin, joiden ei perinteisesti ajatella sisältävän suoraa ihmisten välistä vuorovaikutusta lainkaan.

Sosiaalinen media – käsite ilman määritelmää?

Mitä jos sinulle kerrottaisiin, että sosiaaliselle medialle ei ole olemassa varsinaisesti vakiintunutta yhtenäistä määritelmää. Kuulostaa hullulta, onhan sosiaalinen media, tuttavallisemmin some, jo tiukasti osana jokaisen arkea, työelämää ja opiskelua. Kyllähän jokainen ymmärtää, mitä se tarkoittaa. Miksi emme silti vieläkään osaa yhtenäisesti määritellä verkon ehkä vallankumouksellisinta ilmiötä?

Web 2.0
Sosiaalinen media käsitteenä on yksi 2000-luvulla syntyneistä muoti-ilmauksista, joita ilmestyi internetin niin kutsutun toisen vaiheen (Web 2.0) myötä. Web 2.0 -käsitteellä viitataan vuosituhannen vaihteessa määriteltyyn ajatustapaan tai konseptiin, jossa verkkoon tuotetun materiaalin ja jakelun tulisi olla sosiaalista ja kaikille avointa. Kaliforniassa vuonna 2005 pidetyssä Web 2.0 -konferenssissa tapahtuman järjestäjä O’Reilly Media kuvaili Web 2.0 olevan luonteenpiirteiltään muun muassa käyttäjälähtöistä, yhteisestä sekä radikaalia luottamusta herättävää.  On kuitenkin jo tässä vaiheessa hyvä ymmärtää, että internetin toinen vaihe ei kuitenkaan ole synonyymi sosiaaliselle medialle! Käsitteenä Web 2.0 on sosiaalista mediaa vielä avoimempi, koska se viittaa myös tekniikoihin, jotka eivät välttämättä sisällä sosiaalista toimintaa lainkaan.

Keskeisiä piirteitä
Vaikka sosiaalinen media elää käsitteenä ilman yksiselitteistä määritelmää, on somesivustoille kuitenkin onnistuttu tunnistamaan ainakin viisi ominaispiirrettä [*]:

  • Ne ovat paikkoja, joissa jaetaan sisältöjä, kuten videoita, tekstejä ja kuvia.
  • Sisältöjä luovat, jakavat tai arvioivat osallistujat itse.
  • Toiminta perustuu sosiaaliseen vuorovaikutukseen
  • Kaikella aineistolla on nettiosoite (URL), jolla ne ovat linkitettävissä myös muihin sivustoihin.
  • Kaikilla osallistuvilla jäsenillä on oma profiilisivu, joka mahdollistaa linkittymisen muihin ihmisiin, sisältöihin ja sovelluksiin.

Lisäksi monia muitakin piirteitä, kuten yhteisöllisyyden tunne sekä maksuttomuus, on liitetty useimpiin sosiaalisen median sivustoihin.

Somen genret
Koska sosiaalisen median valtava kenttä muuttuu ja elää jatkuvasti, on siitä ainakin toistaiseksi ollut mahdotonta muodostaa yhtenäistä määritelmää. Yksi tapa tarkastella somea onkin tutkia sitä sen lajityyppien, eli niin sanotusti genrejen, avulla. Genrellä tarkoitetaan johonkin median muotoon liitettyjä esitystapoja, odotuksia ja normistoja. Genre-luokittelun vahvuus on sen väljyys. Internetissä asiat muuttuvat niin nopeasti, että tiukasti määritetyillä rajoilla on verkossa harvoin mitään merkitystä. Alla oleva kuva esittää yhden tavan lajitella sosiaalisen median sivustoja. Älä kuitenkaan ota kuvaa täytenä – tai edes puolikkaana – totuutena. Kuten tällä kurssilla tulet oppimaan, näkökulmia on useita, eikä tyhjentävää totuutta ole olemassa.

Yhteenvetona
Kuten varmaankin jo ymmärsit, käsitteenä sosiaalinen media hakee vielä muotoaan eikä sitä voi täsmällisesti vielä määritellä. Ja yksiselitteisen määritelmän hakeminen onkin näin monimuotoiselle ilmiölle turhaa. Varsin nuori käsite onkin ehkä parasta ymmärtää sateenkarikäsitteeksi, jolla on lukemattoman monta eri lajityyppiä, joilla on sitäkin enemmän alalajeja. Yhtä mieltä voimme kuitenkin olla, että kyseessä on liuta erilaisia verkostoja (ihmisiä, laitteita, tietoverkkoja, ajatusmalleja, asenteita, organisaatioita jne jne), joissa viestintä voi olla joko kahdenkeskeistä, jonkin yhteisön sisäistä tai täysin julkista.  

 

Entä ne ilmiöt?

Ilmiöllä tarkoitetaan aistein havaittavaa tapahtumaa tai tapahtumasarjaa. Tunnetun filosofi Immanuel Kantin metafysiikassa ilmiöt ovat kokemuksen kohteita (fenomeeni). Fenomeenin vastakohtana Kantin filosofiassa ovat objektit tai tapahtumat sellaisina kuin ne ovat itsessään, ajatuksistamme riippumatta (noumeeni). 

Ilmiöiden tutkimiselle on olemassa myös oma filosofinen suuntauksensa. Fenomenologia, oppi ilmiöistä, on filosofian tutkimussuuntaus, joka tutkii ihmisen havaintoihin ja kokemuksiin perustuvaa tiedon tuottamista. Fenomenologi on tutkimuksessaan avoin ja pyrkii lähestymään tutkimuskohdettaan ilman ennalta määrättyjä oletuksia, määritelmiä tai teoreettista viitekehystä. 

"Mikään ilmiö ei ole ilmiö ennen kuin se on havaittu ilmiö."
– John Wheeler

Kurssin rakenne

Nyt kun olemme saaneet pintaraapaisun sekä kysymykseen mikä on sosiaalinen media että mikä on ilmiö, voimme kurkata itse kurssin sisältöön. Kurssi koostuu kuudesta eri asiantuntijan pitämästä, noin 45 minuuttia kestävästä, videoluennosta, joista jokaisessa paneudumme yhteen ajankohtaiseen sosiaalisen median ilmiöön. Videoluennot on jaksojen sisällä pilkottu aiheittain muutamaan osaan, ja kukin video alkaa ja loppuu sille suunniteltuun kohtaan. Halutessasi voit tietenkin katsoa myös videoluennot kertaheitolla alusta loppuun.

Kurssin tehtäväpaketit on suunniteltu käytettäväksi ensisijaisesti lukion äidinkielen soveltavan kurssin tehtävinä. Jos et ole lukiolainen, joka haluaa suoritusmerkinnän kurssista, voit pohtia tehtäviä tuttujen tai kollegoiden kanssa.

Nyt kun sinulla on tarvittavat perusteet kurssia varten voit rauhassa omaan tahtiin paneutua kurssimateriaaleihin. Kahlattuasi kurssimateriaalin läpi muistathan täyttää vielä lopussa odottavan kurssipalautteen. Siten tiedämme mihin suuntaan kehitämme tätä kurssia ja miten tämä kokonaisuus toimi sinulle.

Toivotamme sinulle antoisia ja silmiä avaavia hetkiä verkkokurssin parissa!

Sosiaalinen media ja sen luomat ilmiöt koskevat meitä kaikkia. Nettihäiriköinti, omassa some-kuplassa eläminen, riippuvuus sekä totuuden rapistuminen ovat esimerkkejä arkisista haasteista, joilla on valtava yhteiskunnallinen merkitys. On lähes kansalaisvelvollisuus ymmärtää näitä ilmiöitä ja miten itse niihin suhtautuu. Siksi verkkokurssi on avoin kaikille.
Risto Sarvas
Aalto-yliopiston professori

Missä tätä kaikkea voi opiskella?

Aalto-yliopiston informaatioverkostojen koulutusohjelmassa, tuttavallisemmin infolla, opiskellaan muun muassa juuri tämän kurssin asioita ja paljon muuta! Info kouluttaa monipuolisia osaajia tulevaisuuden työelämään yhdistämällä teknologian, ihmisen ja yhteiskunnan toisin kuin perinteiset DI-alat. Infolla opiskeluun kuuluu laaja-alainen paketti tuotantotaloutta, matematiikkaa, ohjelmointia, muotoilua, ryhmätöitä, ihmistieteitä, filosofiaa, viestintää ja startegiaa. Ideana on, että samat ihmiset pystyvät luomaan paitsi tekniikkaa, myös sisältöä, tuottamaan esimerkiksi uusien www-palveluiden konsepteja sekä toimimaan sillanrakentajina eri alojen toimijoiden välillä.

Kuulostaako mielenkiintoiselta? Lue lisää!