2. Sosiaalisen median ilmiöt

Aloitamme verkkokurssin Aalto-yliopiston työelämäprofessori Risto Sarvaksen johdolla ottamalla pintaraapaisun kurssin teemoihin.  Ensimmäisessä jaksossa pyrimme hahmottamaan kokonaiskuvan sosiaalisen median ilmiöistä sekä teknologian roolista ilmiöiden takana. Pohdimme, miten sosiaalista mediaa luetaan kriittisesti sekä millä tavoin internetin tuore ilmiö vaikuttaa yhteiskunnassamme.  

Enemmän kuin tuhat sanaa

Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa.  Kuvaaminen ja valokuvien jakaminen on suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin. Facebookin tuottamien raporttien mukaan käyttäjät julkaisevat yhteensä yli 350 miljoonaa kuvaa päivässä. Kuvapalveluiden, kuten Facebookin ja Instagramin, suosion siivittämänä olemme oppineet tulkitsemaan hetkessä kymmenien kuvien merkityksiä – harvemmin kuitenkaan niihin tarkemmin pysähtyen. 

Facebookin uutisnäkymää selatessa tulee harvemmin ajatelleeksi, että sosiaalisessa mediassa kuvat saavat sisältönsä lisäksi myös muita merkityksiä. Kuvan yleisö, eli kenelle kuva jaetaan, saattaa vaikuttaa kuvan sisältöön, rajaukseen ja merkityksiin jo kuvanottohetkellä. Esimerkiksi juhlinnasta ottamasi kuva voi olla sisällöltään ja merkitykseltään täysin päinvastainen, jos kuvan yleisönä onkin perheen Whatsapp-ryhmä eikä Snapchatin ystävälista. 

Otamme kevyen aloituksen kuusiosaiseen videoluentosarjaan käymällä läpi arkisten kuvien merkityksiä sosiaalisessa mediassa. Käymme Riston vetämänä läpi, miten somessa julkaistuja kuvia tulisi analysoida sekä mitä some-kuvissa tulisi sisällön lisäksi ottaa huomioon. Katso Riston luennon kuva-analyysia käsittelevä intro-osuus alta. (Huom, video päättyy itsestään oikeassa kohdassa.)

Pikaohje sosiaalisen median kuva-analyysiin

”Sosiaalisen median myötä pelkkä kuvan sisällön tutkiminen ei enää riitä. Kenelle me jaamme  vaikuttaa entistä enemmän kuvan merkitykseen jo kuvanottohetkellä.”  
– prof. Risto Sarvas

Kuplakylpyjä

Sosiaalinen media koskettaa niin yksilö- kuin yhteiskunnallisella tasolla meitä kaikkia. Se on tuonut mukanaan liudan aikaisemmin tuntemattomia ilmiöitä, joiden seurauksia alamme vasta nyt tunnistamaan. Ilmiöt, kuten someriippuvuus, nettihäiriköinti, somekupla tai totuuden rapistuminen ovat kymmenessä vuodessa nousseet arkielämän haasteiksi, joilla on nykyään valtava yhteiskunnallinen vaikutus. Elämme murrosaikaa, jossa sosiaalisen median ympärille rakentuva teknologia kehittyy jatkuvasti tiiviimmäksi osaksi koulunkäyntiä, työelämää ja päivittäistä arkea. “On lähes kansalaisvelvollisuus ymmärtää näitä ilmiöitä ja miten itse niihin suhtautuu.”, toteaa Risto Sarvas.

Videoluennon toisessa osassa käymme läpi, miten kurssilla nousevat teemat vaikuttavat yhteiskuntaamme. Lisäksi tarkennamme jo huomiotamme ensimmäiseen ilmiöön, sosiaalisen median monimutkaisiin filtterikupliin.

Mikä ihmeen filtterikupla?

Filtterikupla (tunnetaan myös informaatio- tai tietokuplana) on internet-aktivisti Eli Pariserin vuonna 2010 kehittämä kuvaus hakukoneiden ja sosiaalisen median käytön myötä syntyvälle todellisuutta vääristävälle uutisnäkymälle. Hakukoneet sekä sosiaalisen median algoritmit oppivat muun muassa henkilötietojen, kommentoinnin, tykkäysten ja selausnopeuden pohjalta käyttäjänsä tavoille. Onnistuneen analyysin jälkeen palvelut alkavat suodattaa käyttäjälle vain sisältöjä, jotka vastaavat hänen oletettuja toiveita, elämänkatsomustaan ja ennakkokäsityksiään. Lopputuloksensa somettaja tai hakukoneen käyttäjä näkee ainoastaan sisältöjä, jotka sopivat hänelle räätälöityyn käyttäjäprofiiliin. Ilmiön seurauksena käyttäjä näkee esimerkiksi Facebookissa vain julkaisuja, jotka vastaavat hänen oletettuja kiinnostuksenkohteita –
ja ikävät faktat suodattuvat pois näkyvistä.

Katso alta Yle Areenan työstämä video informaatiokuplista[*].Palaamme somekupliin tarkemmin vielä kurssin kolmannessa luvussa!

––

Poliittinen ase

Populismin voittokulku 2010-luvulla on kulkenut sosiaalisten verkkopalveluiden räjähdysmäisen suosion aallonharjalla. Politiikantekijät ovat huomanneet, kuinka sosiaaliset verkostot vaikuttavat arkipäivämme uutiskulutukseen. Facebookin tarjoamat markkinointityökalut ovat mahdollistaneet poliittisten viestien kohdentamisen ennennäkemättömällä tarkkuudella iän, sijainnin, mieltymysten ja kielen mukaan. Muista markkinointikanavista poiketen Facebook-markkinointia on mahdollista kohdentaa myös demografisten tietojen, kuten parisuhdetilanteen, koulutuksen, työn ja elämäntapahtumien, mukaan. Onnistuessaan kohdennetut kampanjaviestit vaikuttavat äänestäjämassojen tunteisiin, keräävät tykkäyksiä ja noustavat suosiotaan kohderyhmiensä uutisnäkymissä.

Syksyllä 2016 pitkäjänteisen ja kohdennetun kampanjoinnin myötä Donald Trump nousi sekä Yhdysvaltojen presidentiksi että Facebookin tuottoisimmaksi mainostajaksi[*]. Vuoden 2016 presidentinvaalien alla Trumpin kampanjatiimi yhteistyössä konsulttiyritys Cambridge Analytican kanssa keräsivät yli 50 miljoonan Facebook-käyttäjän henkilökohtaisia tietoja ennustaakseen vaalien tulosta. Lisäksi lähes 146 miljoonaa ihmistä altistui vaalien alla venäläistahojen kohdentamille mainoksille. Epäilemättä Trumpin valtaannousu olisi ollut haastavampaa ilman yksilötasolle asti kohdennettua kampanjaviestintää.

Videoluennon viimeisessä osuudessa syvennytään sosiaalisen median ja politiikan väliseen kimuranttiin suhteeseen. Katso luento loppuun alta.

Ei ole epäilystäkään. Emme olisi
onnistuneet ilman heitä
(viitaten poliittista konsultointia tekeviin yrityksiin, kuten Aggregate IQ ja Cambridge Analytic).
Dominic Cummings
Iso-britannian vote leave -kampanjan keulahahmo

“ Populismin ja äärioikeiston nousu ovat nojanneet siihen, että sosiaalisessa mediassa on populismin mekanismit, filterikuplat ja koukuttavuus, sisäänrakennettuina. ”
– prof. Risto Sarvas 

Kuka kantaa vastuun?

”Mikä on sosiaalisen median toimijoiden vastuu, kun he tarjoavat teknologiaa, joka synnyttää eristäviä kuplia sekä työkaluja niiden ylläpitoon?” – Risto Sarvas

Huhtikuussa 2018 Facebookin toimitusjohtaja Mark Zuckerberg asteli Washingtoniin kongressin kuultavaksi kertoakseen valeuutisten, vihapuheen ja ulkovaltojen poliittisen vaikuttamisen taustoista. Tilaisuudessa selvisi, että Zuckerberg ei ole enää selvillä siitä, mitä sosiaalisen median mammutiksi paisuneessa yhtiössä tapahtuu. Hänellä ei myöskään ollut käsitystä, milloin yhtiössä päätettiin ettei yhdysvaltalaisviranomaisia informoida käyttäjätietojen vuotamisesta ulkopuolisille tahoille[*]. Tapaus osoitti maailmalle, että sosiaaliset verkostot ovat laajentuneet vaivihkaa niin suuriksi, ettei palveluiden omistajillakaan ole enää tarpeeksi resursseja koko verkoston hallitsemiseen.

Vuonna 2018 Facebook joutui vastaaman myös syytöksiin väkivallan lietsomisesta, kun palvelussa kiertäneet väärät huhut synnyttivät etnisiä vainoja Sri Lankassa ja Myanmarissa. Sri Lankassa vihapuheet lietsoivat maan buddhalaisenemmistön veriseen sotaan muslimeja vastaan. Väkivaltaan yllyttävät päivitykset kiersivät poistopyynnöistä huolimatta Facebookissa useita päiviä. Lopulta maan hallitus joutui maaliskuussa 2018 estämään kansalaisiltaan pääsyn Facebookiin ja muihin sosiaalisen median palveluihin. 

Buddhalaisenemmistöisessä Myanmarissa nationalistiset järjestöt ovat järjestelmällisesti levittäneet Facebookissa valeuutisia ja yllyttäneet kansanmurhaan rohingya-muslimeja vastaan. Päivityksissä on ehdotettu muun muassa rohingya-vähemmistöön kuuluvien ampumista, hävittämistä ja syöttämistä sioille [*]. Vaikka Facebook on sulkenut osan ääribuddhalaisten tileistä, jatkuu vihapuheen levittäminen edelleen. ”Facebookista on tullut Myanmarissa eräänlainen internetin de facto -standardi. Kun ihmiset ostavat heidän ensimmäisen älypuhelimensa, Facebook on siinä jo valmiiksi asennettuna.”, kuvailee Myanmarin johtavan tekonologiakeskus Phandeeyarin toimitusjohtaja Jes Kaliebe Petersen tilannetta New York Timesin haastattelussa.[*]

Yhdistyneet kansakunnat (YK) on syyttänyt jälkikäteen Facebookia muslimivastaisen vihapuheen ja valeuutisten leviämisen mahdollistamisesta. Kasvaneen kritiikin seurauksena Facebook on Zuckerbergin mukaan alkanut poistamaan väärää tietoa ja vihapuhetta sisältäviä julkaisuja alustaltaan.[*]

Meillä on paljon vastuuta. Yli kaksi miljardia ihmistä käyttää palveluitamme. Moni käyttää niitä hyvään, mutta meillä on myös velvollisuus lieventää pahoja asioita, joita ihmiset yrittävät niillä tehdä.
Mark Zuckerberg
Facebookin toimitusjohtaja
Menu