3. Verkkohäiriköinti

”Kaveri oli heittänyt netissä homoläppää yhdestä pojasta. Siitä nousikin tosi iso juttu. Selvisi, että se täyttää kunnianloukkauksen tunnusmerkit, koska juttu ei pitänyt paikkaansa. Vaikka se poika olisikin ollut homo, niin se olisi silti katsottu rikokseksi, koska se olisi ollut yksityiselämää loukkaavan tiedon levittämistä. Ei ihan ensimmäiseksi tullut mieleen, että tollanen läppä voisikin olla rikos, josta joutuu poliisin pakeille.” – Nuorten netti [*]

Internetissä ilkeiden temppujen tekeminen on helppoa. Somekiusaaminen ja häiriköinti koskettavat meitä kaikkia; 41% sosiaalisen median käyttäjistä on kokenut henkilökohtaisesti somekiusaamista, 62% pitää sitä merkittävänä ongelmana.* Kiusaamisen areenat ovat kasvaneet sosiaalisen median myötä työpaikkoja, kouluja ja takapihoja suuremmiksi, hallitsemattomiksi taistelukentiksi. Vaivaton kuvien ja videoiden jakaminen on tehnyt kiusaajien ja ahdistelijoiden työstä helppoa, ympärivuorokautista ja usein anonyymia. Samalla perinteisten rikosnimikkeiden, kuten kunnianloukkauksen ja uhkailun, tekotavat ovat laajentuneet.

Verkkokurssin toisessa osassa käymme sosiaalisen median tutkija ja sosiaalipsykologi Suvi Uskin johdolla läpi verkkohäiriköinnin eri muotoja sekä etsimme ratkaisuja sosiaalisessa mediassa esiintyvään kiusaamiseen, häiriköintiin sekä uhkailuun. Videoluennon ensimmäisessä jaksossa pohdimme, mitä on kyberrikollisuus

* Pure Internet Research -tutkimuskeskus, kts. luento alta

Piilevää rikollisuutta

Kyberrikollisuudella tarkoitetaan sekä tietotekniikkaan kohdistuvia että tietokoneavusteisesti toteutettuja rikoksia. Arkikielessä kyberrikollisuuden ajatellaan usein tarkoittavan vain tietotekniikkaan kohdistuvia rikoksia, kuten virushyökkäyksiä tai laajamittaista tietomurtoa. Kuitenkin myös tietokoneen avulla tehdyt rikokset, kuten somessa toteutettu kunnianloukkaus, ovat yhtä lailla Suomen lain mukaan rangaistavia. Tietokoneavusteisissa rikoksissa rikosnimikkeet vertautuvat poliisin rekisterissä perinteisiin rikosnimikkeisiin, mutta netissä sekä tekojen että rangaistusten skaala on laajempi. Esimerkiksi kadulla huudettu kunnianloukkaus on vaikutukseltaan paljon pienempi kuin internetissä leviävä solvaus.
Internetissä tuhansille ihmisille pystytään tekemään pahaa samanaikaisesti ja tehokkaasti, mikä aiheuttaa viranomaispuolella kyberrikollisuuden valvontaan ja torjuntaan ongelmallisen resurssihaasteen. Kun poliisin kyberrikollisuutta valvovat resurssit kohdistuvat palvelunestohyökkäysten ja terrorismin torjumiseen, voi yksilöllä olla vaikeuksia löytää riittäviä suojamekanismeja itsensä puolustamiseen.

Kyberrikollisuutta tulee esille hyvin vähän, koska ihmiset eivät ole ymmärtäneet senkin olevan rikollista. Meillä on sellainen ajatus, että jos netissä käy jotain, niin täytyy siitä myös itse kärsiä; itse olen sinne Instagramiin mennyt, ja siksi otan tätä pask** niskaani. Niinhän se ei oikeasti Suomen lain mukaan mene.
Suvi Uski
Sosiaalisen median tutkija, sosiaalipsykologi

Pysyvä jalanjälki

Sosiaalisessa mediassa oma identieetti on jatkuvasti uusien online-rikosten tulilinjalla. ”Mitä hirveämpää materiaalia pääsee verkkoon sitä todennäköisemmin se siellä pysyy – koska se viihdyttää jotain toista”, toteaa Suvi Uski. Internetissä kaikki julkaisut ovat pysyviä digitaalisia jalanjälkiä, jotka ihmisten ja algoritmien yhteistyön tuloksena voivat levitä sekunneissa. Verkossa stigma, sosiaalinen leima, voi syntyä noin puolessa tunnissa, minkä vuoksi tehokas tapa tuhota toisen maine on levittää valheita. Etenkin internetissä leviävän valheen muuttaminen todeksi voi olla vaikeaa, koska sen levittämistä voi olla mahdoton pysäyttää.

Verkkoluennon toisessa osassa käymme tosielämästä nostettujen esimerkkien kautta läpi perinteisen ja verkkokiusaamisen välisiä eroja. Luennon lopuksi Suvi Uski esittää konkreettisia ratkaisuja verkkohäiriköinnin estämiseksi.

“ Mitä hirveämpää materiaalia pääsee verkkoon, sitä todennäköisemmin se siellä pysyy, koska se viihdyttää jotakin toista.”

– Suvi Uski

Mistä apua somekiusaamisen?

Somekiusaamisen uhriksi voi joutua kuka tahansa milloin tahansa. Kiusaamisen osuessa omalle kohdalle voi olla kuitenkin vaikeaa tunnistaa, onko kyseessä rikos. Ongelmatilanteissa Someturva tarjoaa matalan kynnyksen oikeusapua verkossa tapahtuvaan  häiriköintiin. Palvelu tarjoaa puolueettoman lainopillisen asiantuntemuksen somen hankaliin tilanteisiin, kuten kiusaamiseen, häirintään ja uhkailuun. Sen avulla saat asiantuntevan neuvon siitä, miltä tilanteesi oikeudellisesta näkökulmasta näyttää ja miten sen kanssa kannattaisi toimia.

Menu