Tehtäviä lukiolaisille
Tähän alle on koottu kurssin aiheisiin liittyviä tehtäviä lukioiden käyttöön. Tehtävät on laadittu erityisesti lukioiden äidinkielen kurssien käyttöön, mutta ne soveltuvat sellaisinaan myös esimerkiksi yhteiskuntaopin, terveystiedon tai medialukutaidon kursseille.
Oletko lukiolainen ja suoritat verkkokurssia lukion omana kurssina?
Tee alta lukiokurssin määrittämä määrä tehtäviä ja palauta ne opettajallesi. Suorittamalla verkkokurssin kyselytehtävät hyväksytysti läpi voit myös saada kurssista Aalto-yliopiston myöntämän kurssitodistuksen ja opintopisteet. Lue lisää Ohjeet-sivulta.
Suoritatko kurssista opintopisteitä ja jokin kurssin kyselytehtävistä ei mennyt hyväksytysti läpi?
Ei hätää! Läpäisemättömän kyselytehtävän voit korvata jollakin alla olevalla tehtävällä. Valitse alta korvattava osio ja tee yksi siihen liittyvä vapaavalintainen tehtävä (huom. mikäli intro-osuuden kysely ei mennyt sinulta läpi, valitse korvaava tehtävä joko osiosta Sosiaalisen Median Ilmiöt tai Kokoavia tehtäviä) . Lähetä tehtävä osoitteeseen informaatioverkostot@aalto.fi otsikolla ”Korvaava tehtävä, Sosiaalisen median ilmiöt”. Mikäli sivumäärää ei ole mainittu on korvaavan tehtävän sopiva pituus noin 1-2 sivua. Voit halutessasi kirjoittaa myös enemmän. Palauta tehtävä pdf-muodossa ja nimeä tiedosto someilmiot_etunimi_sukunimi. Korvaavat tehtävät arvostellaan asteikolla hyväksytty / hylätty.
Mikäli sinulla on useita läpäisemättömiä kyselyitä, palauta kaikki korvaavat tehtävät samalla kertaa!
Kurssitodistus lähetetään sinulle sähköpostitse, mikäli korvaavat tehtävät on suoritettu hyväksytysti.
1. Podcast-tehtävä:
Vihapuhe ja sosiaalisen media
Kuka kantaa vastuun somessa esiintyvälle vihapuheelle? Miten vihapuheeseen tulisi puuttua? Kirjoita aiheesta noin 2-4 sivun essee. Käytä virikkeenä toimittaja Ruben Stillerin juontamaa Yle Areenan podcastia Sosiaalisen median pimeä puoli.
2. Miltä näyttää sinun somesi?
”Ihmiset ovat somessa todella ärsyttäviä ja typeriä. Ihmiset ovat somessa todella ihania ja kannustavia.
Somessa tuotetaan siloiteltua kuvaa omasta itsestä ja elämästä. Somessa avaudutaan vaikeista aiheista.
Somessa huudetaan toisten ohi. Somessa käydään syvällisiä keskusteluja vakavista aiheista.
Nämä kaikki asiat ovat totta samaan aikaan. Niin kuin moni muukin asia elämässä sosiaalinen mediakaan ei ole joko-tai vaan sekä-että.”
Miltä näyttää ja kuulostaa sinun somekuplasi? Lue virikkeeksi tutkija Saara Särmän kolumni Ihmiset ovat somessa todella ihania ja ärsyttäviä ja kirjoita aiheesta vapaamittainen teksti tai äänitä podcast.
Saara Särmä: Ihmiset ovat somessa todella ihania ja ärsyttäviä
3. Elämä ennen somea
Valitse jokin 1950-luvun jälkeinen vuosikymmen. Vertaile arkea valitsemasi vuosikymmenen ja nykyhetken välillä. Miten some on muokannut ihmisten käyttäytymistä, ajanviettoa sekä katukuvaa? Voit joko rajata pohdinnan suomalaiseen yhteiskuntaan tai valita globaalimman näkökulman. Kirjoita noin 4 sivun mittainen eheä teksti otsikolla ”Elämä ennen somea”.
Kuva, Nyqvist Aulis, HKM,1959 [*]
Kuva: Volker von Bonin, HKM, 07.1982 [*]
Kuva: Volker von Bonin, HKM (Helsingin kaupunginmuseo), 07.1983 [*]
![Metallimusiikkifani. Tuska-festivaalin päälavan yleisöä. Moni metallimusiikkifani haluaa tallentaa musiikkiesityksiä itselleen kamerallaan tai kännykällään.
Kuva: Sakari Kiuru, HKM, 28.06.2013
[*]](https://someilmiot.informaatioverkostot.fi/wp-content/uploads/2019/07/metallimusiikkifani.jpg)
Kuva: Sakari Kiuru, HKM, 28.06.2013 [*]
![Bussipysäkilä odottaminen voi tulla tylsäksi ilman älypuhelinta.
Fujiyoshida, Japani.
Kuva: Cerqueira, Unsplash.com
[*]](https://someilmiot.informaatioverkostot.fi/wp-content/uploads/2019/07/japani_bussipysakki-1-800x616.jpg)
Fujiyoshida, Japani.
Kuva: Cerqueira, Unsplash.com [*]
![Älypuhelimessa kamera kulkee aina mukana, ja valokuvaamisesta onkin tullut suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin.
Kuva: Barbara Provenzano, Unsplash.com, 1.4.2019 [*]](https://someilmiot.informaatioverkostot.fi/wp-content/uploads/2019/08/barbara-provenzano-cVteY6siFmE-unsplash-800x616.jpg)
Kuva: Barbara Provenzano, Unsplash.com, 1.4.2019 [*]
4. Someohjeita
Tutustu kolmen organisaation; Kelan, Puolustusvoimien sekä Itä-Suomen yliopiston julkisiin someohjeisiin. Mitä yhtäläisyyksiä ja eroja löydät? Miksi organisaatiot laativat itselleen someohjeita?
Kelan someohjeet: Kelaa, miten onnistut somessa
Puolustusvoimien someohjeet varusmiehille
Itä-Suomen-yliopiston someohjeet: Uefilainen suvereenisti somessa
Halutessasi voit etsiä ja tutustua myös muiden organisaatioiden someohjeistuksiin.
5. Some-vallankumous
Katso virikkeeksi viereinen Yle Areenan tuottama video Eero vs. some-vallankumous. Tutustu valitsemaasi some-vallankumouksen. Erittele vallankumouksen syntymistarina sekä pohdi kriittisesti sen onnistumista. Pohdi lisäksi, miten some-vallankumous eroaa perinteisestä vallankumouksesta.
Some on mainio väline hajoittamaan ja tuhoamaan, mutta siitä ei ole mihinkään, jos pitäisi rakentaa tai luoda jotakin uutta.” – Eero Ojanperä
6. Vaalihäirintä
Viime vuosien aikana nousseiden vaalivilppitapausten vuoksi myös Suomessa varauduttiin kevään 2019 vaalien alla laajamittaista vaalihäirintää vastaan. Miten sosiaalisessa mediassa on mahdollista toteuttaa vaalihäirintää? Miten yksilö voi erottaa vilpin todesta? Lue Ylen Valheenpaljastajan artikkeli ja vastaa kysymykseen muutamalla sivulla. Linkkaa tekstiisi muutama esimerkkitapaus.
Valheenpaljastaja: Näistä merkeistä tunnistat vaalihäirinnän
1. Kampanjavideo
”’Tapa ittes, vitun huora’. Harva sanoisi näin toiselle päin kasvoja, mutta näytön takaa törkeyksiä on helppo huudella. Kuvitella, että omilla sanoilla ei ole vaikutuksia. Tietysti niillä on! Elokuvan kaikki kommentit ovat oikeasta elämästä, oikeiden nuorten saamia ja ne myös satuttivat oikeasti.”
– Nettikin on oikeaa elämää -kampanjavideon kuvaus (Youtube)
Katso seksuaalista häirintää ja väkivaltaa taistelevan Right to Choose -hankkeen kampanjavideo Nettikin on oikeaa elämää. Mitä ajatuksia video herättää? Miten sosiaalisessa mediassa esiintyvä ahdistelu ja kiusaaminen eroaa perinteisestä häiriköinnistä? Viittaa pohdinnoissasi kurssimateriaalin.
2. Identiteetin kehitys sosiaalisessa mediassa
Lue Suvi Uskin blogikirjoitus Pitkä profiilihistoria yhteisöpalveluissa on haaste identiteetille (Viikon Näkökulma-kirjoitus Verken eli Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen sivuilla, 2.11.2015). Miten sosiaalinen media on vaikuttanut nuorten identiteetin kehitykseen?
Suvi Uski: Pitkä profiilihistoria yhteisöpalveluissa on haaste identiteetille (Verke, eli Verkkonuorisotyön valtakunnallisen kehittämiskeskuksen sivuilla, 2.11.2015)
3. Yo-tehtävä, essee kevät 2017
Millaisia ajatuksia Vesa Nevalaisen blogikirjoitus herättää kiusaamisesta ja sen seurauksista?
4. Stigma sosiaalisessa mediassa
”Miltä sinusta tuntuisi, jos sinusta tulisi tietämättäsi netti-ilmiö? Eräänlainen sketsihahmo, joka perustuu sinun persoonaasi. Näin kävi 72-vuotiaalle Jorma Hirvoselle, hänestä tuli Risumies.” – Yle, 17.8.2018
Lue Ylen artikkeli Jormasta tuli Risumies ja nettijulkkis tahtomattaan – mitä traagisessa jutussa tapahtui? sekä katso viereinen Yle Areenan tuottama lyhyt haastattelu. Minkälainen stigma Jorma Hirvoselle syntyi tapahtuman myötä? Miten voisimme välttyä vastaavanlaisilta tapauksilta? Pohdi lisäksi, mikä vastuu ja rooli Facebookilla ja Youtubella oli tapauksessa.
Yle: Jormasta tuli Risumies ja nettijulkkis tahtomattaan – mitä traagisessa jutussa tapahtui?
5. Yo-tehtävä, essee kevät 2018
Kirjoita moninaisuuden kunnioittamisesta ihmisten arkipäivän kohtaamisissa. Hyödynnä alla olevaa aineistoa.
Mitä on moninaisuus?
Moninaisuudella tarkoitetaan sitä, että jokaisella ihmisellä on lukemattomia ominaisuuksia, rooleja, moni meistä kuuluu eri ryhmiin. Kyseessä voi olla myös ns. sisäinen erilaisuus, johon vaikuttavat jokaisen omat taustat ja identiteettikysymykset. Yhteiskunnan moninaisuuteen kuuluvat kaikki vähemmistöryhmät. Ominaisuudet, taustat ja ryhmät saattavat liittyä esimerkiksi sukupuoleen, seksuaalisuuteen, sosio-ekonomiseen asemaan, ikään, fyysisiin ominaisuuksiin, vammaisuuteen, ulkonäköön, uskontoon, kieleen, kulttuurieroihin, etnisiin piirteisiin, poliittisiin näkemyksiin tai erilaisiin ideologioihin ja vakaumuksiin.
Moninaisuuden huomioiminen on sitä, että ihmisen identiteettiin kuuluvia eroja kunnioitetaan turvallisessa ja myönteisessä ilmapiirissä. Jokaisen olisi tunnettava itsensä tervetulleeksi ja kunnioitetuksi sellaisena kuin on. On tärkeää, että jokainen voi osallistua ilman pelkoa syrjinnästä.
Yhdenvertaisen kulttuurin puolesta ry. 2017. . Luettu 29.1.2017.
1. Podcast-tehtävä
Kuuntele Ylen englanninkielisen All Points North –podcast-sarjan jakso Steve El-Sharawy takes us on a guided tour of the underbelly of social media. Mikä vaikutus sosiaalisella medialla on ollut kulutuskäyttäytymiseemme sekä poliittiseen päätöksentekoon?
2. Yo-tehtävä, essee kevät 2018
Googlen mahti tai Facebookin valta
Kirjoita valitsemastasi otsikosta ehyt ja kielellisesti huoliteltu teksti. Sopiva pituus on 4-5 sivua.
(Vuoden 2018 yo-kokeessa annettu otsikoksi vain Googlen mahti.)
3. Nuorten medialukutaito
Vastaa molempiin kysymyksiin:
a) Lue Ylen nuorten medialukutaitoa käsittelevä artikkeli Sosiaalinen media sumentaa lähdekritiikin (Yle.fi, 15.2.2016). Mitä tarkoitetaan kriittisellä medialukutaidolla? Miksi se on erityisesti nykypäivänä tärkeää?
b) Artikkelissa esitetyn tutkimuksen mukaan nuoret pitävät muun muassa sosiaalisen median sivustoja painettuja kaupunkilehtiä sekä aikakausilehtiä luotettavimpana. Mitä tutkimustulos kertoo nuorten medialukutaidosta?
Valheenpaljastaja: Sosiaalinen media sumentaa lähdekritiikin
4. Yo-tehtävä, essee kevät 2015
Internetin hakukoneet keräävät tietoja käyttäjien kiinnostuksen kohteista. Tutki aineiston tietoja suosituimmista hakusanoista vuodelta 2018. Mitä ne kertovat ajastamme?
Vuoden 2018 suosituimmat Google-haut
(Alkuperäisessä tehtävänannossa aineistona ollut vuoden 2013 suosituimmat Google-haut.)
1. Testaa someriippuvuutesi!
Tee A-klinikkasäätiön Nuortenlinkki.fi-palvelussa julkaistu Facebook-riippuvuustesti. Mitä ajatuksia testin tulokset herättävät?
Sivulta löydät myös muita riippuvuustestejä. Selaile nettitestejä läpi ja pohdi, mitä samankaltaisuuksia kysymyksissä esiintyy?
2. Koukuttavuuden mekanismit
Mihin sosiaalisen median koukuttavuus perustuu? Ota vastauksessasi huomioon sekä biologiset että sosiaaliset tekijät. Käytä hyväksesi kurssin käsitteistöä sekä viereistä videota.
3. Somelomalle!
Lue virikkeeksi Soili Porokkan artikkeli someriippuvuudesta ja valitse alta yksi tehtävä:
a) Pidä päiväkirjaa viikon mittaisesta somepaastosta. Kirjaa ylös tapahtumia, joissa olisit normaalisti avannut tai tarvinnut sosiaalista mediaa. Listaa ylös mahdolliset ”retkahdukset” ja pohdi, miksi niin tapahtui. Kirjoita somepaaston lopuksi sivun mittainen raportti, jossa erittelet miten tauko sosiaalisesta mediasta vaikutti arkeesi.
b) Mikä saa ihmisen pysymään somessa? Vastaa kysymykseen noin 3-4 sivun esseellä, jossa käytät hyväksi kurssin käsitteistöä sekä Soili Porokkan artikkelia.
Soili Porokka: Sosiaalipsykologi someriippuvuudesta – ”Kauhuskenaariohan tässä on se, että ihmiset tyhmenevät” (Savon Sanomat 17.03.2017 )
4. Podcast-tehtävä
Kuuntele Ylen podcast, jossa Kaarlo Simojoki jatkaa keskustelua luennon aiheista. Vertaile videoluennon ja podcastin valossa someriippuvuutta muihin addiktioihin. Käytä apuna luennon käsitteistöä.
1. All Male Panels
Congrats, you have an all male panel -kuvablogi on Tampereen yliopiston tutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori, Saara Särmän liikkeelle panema sosiaalisen median ilmiö, josta on kirjoittanut niin Times-lehti, brittiläinen The Guardian kuin arabiankielinen Al Jazeera. Tutki kuvablogia ja pohdi ainakin seuraavia kysymyksiä; Mistä ilmiössä on kyse? Miten kuvablogi ottaa kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun? Mitä lisäarvoa sosiaalinen media on tuonut ilmiölle?
2. #MeToo
Lokakuun 15. päivänä 2018 yhdysvaltalainen näyttelijä Alyssa Milano twiittasi: ”If you’ve been sexually harassed or assaulted write ’me too’ as a reply to this tweet.”
Twiitti keräsi päivässä 55 000 vastausta. Vastaavaa sanaparia käytti ihmisoikeusaktivisti Tarana Burke jo vuonna 2006 seksuaalista hyväksikäyttöä vastustavassa kampanjassaan. Vasta yli kymmenen vuotta myöhemmin aihetunniste lähti kuitenkin varsinaisesti lentoon.
Mikä on tehnyt meToo-aihetunnisteesta menestystarinan? Miksi siitä tuli globaali ilmiö vasta yli 10 vuotta Burken alkuperäistä julkaisua myöhemmin? Tutustu meToo-kampanjan historiaan katsomalla viereinen video. Lisäksi selaile aihetunnisteiden historiasta kertova infograafi läpi täältä.
What is a Hashtag? And where did it come from? (Infographic)
3. Pakina: Näin olet hyvä feministi
Lue Iida Sofia Hirvosen pakina Näin olet hyvä feministi (Ylioppilaslehti, 11.12.2015) . Miten ja miksi Hirvonen käyttää huumoria tekstinsä tehokeinona? Käytä apunasi Susanna Paasosen videoluennolla nousseita pohdintoja feminismin ja huumorin välisestä suhteesta.
1. Aineistotehtävä: Docventures
”Olemme jo tilanteessa, jossa bullshit ja nonsense täyttää ilmatilan ja alkaa generoida omaa tarumaista dadamaailmaansa. Mikään normaali ei enää kiinnitä huomiotamme.”
Jokaiseen hyvään tekoon tarvitaan viraliteettia ja huomiotalouden nostetta, jotta se nousisi esiin tietotulvan kuohuvasta kymestä. Totuuden jälkeisessä ajassa Trumpin kaltaisten paskanpuhujien valheet ovat kuin piikkimatto: se ei enää pistä, kun sen päällä astelee tasaisesti.”
Lue Riku Rantalan totuudenjälkeisyyttä käsittelevä nettiartikkeli Huomiohuorasimme turpaanvetovideolla ja jäimme suomalaisille kiinni. Pohdi tekstissä esitettyjen huomioiden valossa omaa medialukutaitoasi. Miksi se on tärkeää? Mitä medialukutaidottomuudesta voi seurata?
2. Blogikirjoitus
Lue Aalto-yliopiston kyberturvallisuuden professori Jarno Limnéllin kolumni Totuuden jälkeinen politiikka (Pohjalainen, 17.2.2018). Mitä tarkoitetaan totuudenjälkeisyydellä? Miten ilmiö näkyy arjessasi? Kirjoita aiheesta blogikirjoitus. Käytä virikkeenä Limnéllin kolumina. Viittaa tekstissäsi kurssimateriaaleihin.
3. Aineistotehtävä: On Bullshit
Lue kurssilla mainitun filosofi Harry Frankfurtin essee On Bullshit (1986). Miten Frankfurt erottelee paskanpuhumisen valehtelemisesta? Miten Frankfurtin 80-luvulla määrittelemä ilmiö näkyy nykyään sosiaalisessa mediassa? Kirjoita aiheesta 2-4 sivun essee tai äänitä podcast. Virikkeenä voit käyttää myös viereistä videota, jossa Frankfurt käy läpi esseensä aiheita.
1. Monenlaisia uhkakuvia
Luentojen perusteella sosiaaliseen mediaan liittyy monenlaisia uhkia. Suunnittele toimintamalli, eräänlainen ohjeistus, jota noudattamalla some olisi niin yksilöille kuin yhteisöille voimavara, ei vaaratekijä. Ota huomioon esim. koulut, perheet, työpaikat, kaupalliset tomijat, virastot ja erilaiset yhteisöt. Onko asioita, joihin pitäisi puuttua lainsäädännöllisesti? Viittaa tekstissäsi vähintään kahteen luentoon.
2. Kysely somen käytöstä
Tee lähipiirissäsi kysely somen käytöstä. Laadi kysymykset ja valitse kohderyhmät. Valitse kyselyysi eri-ikäisiä ja -taustaisia vastaajia. Kyselyn voi toteuttaa esimerkiksi Google Formsissa tai suullisesti gallup-tyyppisenä. Tee sekä monivalinta- että avoimia kysymyksiä. Kirjoita tulosten pohjalta raportti, jossa arvioit tuloksia luentojen pohjalta.
3. Kommentoi luentoja!
Valitse kaksi mielestäsi kiinnostavinta luentoa ja kommentoi niitä. Mitä omia esimerkkejä voit kertoa aiheista? Mistä olet eri mieltä? Mistä haluaisit tietää lisää? Kirjoita aiheesta noin 2-3 sivun eheä kokonaisuus ja palauta työ opettajallesi.
Mikäli haluat, voit lähettää tekstisi myös osoitteeseen informaatioverkostot@aalto.fi. Lukisimme mieluusti, mitä ajatuksia kurssikokonaisuus sinussa herätti!
4. Infograafi
Valitse yksi sinua puhuttelut ilmiö ja laadi aiheesta visuaalinen infograafi (kuten Someriippuvuus-osion lopussa). Käytä apunasi kurssimateriaaleja. Voit rakentaa infograafisi esimerkiksi työkaluilla infogram.com tai visme.co.
Mikä infograafi?
Infograafi on kuvallinen esitys, jonka tarkoitus on visuaalisesti yksinkertaistaa monimutkaisia ja laajoja kokonaisuuksia. Infograafissa voidaan käyttää muun muassa kuvia, diagrammeja ja tekstejä. Hyvin rakennettu graafi etenee usein tyypillisen essee-rakenteen mukaisesti; sillä on johdanto, pääosio sekä loppupäätelmä. Katso esimerkkejä täältä.
5. Dokumentti somen käytöstä
Muodosta noin 3-5 hengen kuvausryhmä. Käsikirjoittakaa ja kuvatkaa pienoisdokumentti lasten tai nuorten somen käytöstä. Ohjeita dokumentin tekemiseen löydät muun muassa Dokkinon ohjeista tai Valven oppaasta.
